Aavan Kamu

Kuvien © Kasvattaja

Nimi	Aavan Kamu	Rekisterinumero	VH11-
Syntymäpäivä	22.07.2011 (oma ikääntyminen)	3-vuotias	20.11.2011
Sukupuoli	ori	Rotu	suomenpienhevonen
Säkäkorkeus	145 cm	Väri	punarautias
Koulutustaso	Vaativa B, 70cm, 60cm	Painotus	kouluratsastus
Kasvattaja	Aavan Suomenhevoset	Omistaja	Annika N. ^VRL-10352, Freistingar

05.12.2011 Kantakirjauslausunto:
17 p. + 17 p. + 16 p. + 17 p. = 67 p. = KTK-III
- Tyypikäs, mutta kuva hyvin epäedustava, seisoo supussa, huonossa ryhdissä, hieman vento selkä.
- Hyvät tyypit, seisoo huonosti.

Luonne

"Unelmahevonen lentää kuin pegasos"

Tallin suomenhevosorien kanta oli suoraan sanoen upea, eikä uusia hevosia tarvittu. Kun sitten havahduin, että minunhan oli pakko saada taas aavalainen talliin. Olihan mulla niitä jo kaksi, mutta who cares? Jo paljon kasvanut hevoslaumani, ja yli pursuava tallini sanoivat, ettei yhtään hevosta pystyisi ostamaan. Varustin kuitenkin Murron, lähtien maastoon, kännykkä mukanani. Maastosta soitin Jessikalle, että oliko myytäviä kasvatteja. Toki, niitä oli paljonkin, joten karautettiin Murron kanssa takaisin tallille, ja valmistelimme hevosrekkaan parikin paikkaa. Jos nyt hevosia sattuisi löytymään enemmänkin. Thomas, Rebecca ja Victoria, uskolliset talliorjani, hyppäsivät autoon, ja matka kohti Aavaa saattoi alkaa. Musiikki soi täysillä, ja aina, kun Arttu Wiskarin Mökkitie soi radiosta, joutuivat matkustajat laulamaan mukana with me. Autossa nukuttiin jokseenkin oudosti penkeillä, ja aamulla olimme aivan jäykkiä kaikki. No, jatkettiin matkaa vielä satakunta kilometriä, kunnes viimein, aikaisin eräänä keskiviikkoaamuna olimme Aavan pihalla. Jessika oli meitä vastassa hymy huulillaan, ehkä hän ajatteli niitä rahoja, jotka kohta varmasti saisi, rakastinhan aavalaisia suomenhevosia niin paljon. Lähdettiin sitten kiertämään tallia, ja raajat kankeina yritin Jessikan perässä pysyä, olinhan nukkunut siinä piinapenkissä, autossa nimittäin.

Kun sitten ohitimme yhden karsinan, josta pilkisti suuri samettiturpa hamuten herkkuja. "Kamu, ei!" kuulin Jessikan komentavan, mutta jäin katsomaan tätä kaikinpuolin suurta pienhevosoria. Katsoin sen harjapehkon alta näkyviin suuriin nallen silmiin, ja tiesin, että tässä olisi minun tuleva hevoseni. En tajunnutkaan, kuinka unelmoiden hevosta tuijotin, mutta minun oli saatava se, hinnalla millä hyvänsä. Lopulta Jessika ravisteli minut hereille, kysyen, oliko minulla jokin suurikin ongelma. "E-ei, onko tää myynnissä?" änkytin, ja sain myöntävän vastauksen. Hetkeäkään miettimättä sanoin, että ori lähtee meille, maksoi mitä maksoi, talliapulaiseni katsoivat minua silmät selällään. Kysyin, onko heillä jokin ongelma, ei nähtävästi ollut, oli jo kauppakirjat nimikirjoitusta vaille valmiit, ja rustasin nimeni papereihin hienolla käsialallani. Kauppa oli sillä selvä ja ilman turhia testailuja lähdettiin orin kanssa kotimatkalle. Kärsivällisesti ori jaksoi olla kuljetusvaunussa, muutamien taukojen kera, ja kun saavuimme kotiin, ihastelin oria ensi kertaa kunnolla. Ja rakastuin siihen, siitä hetkestä lähtien se oli minun ikioma possuni, eikä kukaan veisi sitä minulta. Kamu on todellinen ystävä.

Jos Kamua voisi kuvata kahdella sanalla, se olisi maminkultapossuli sekä erittäin utelias. Kolmas sana olisi aina nälkäinen. Kamulla on todellakin aina nälkä ja sen voi helposti huomata aina vain kasvavasta masusta, joka yritetään treenaamisen avulla pitää mahdollisimman pienenä - kuka nyt kilpakentille lihavan ponin haluaisi? Kamu osaa olla hauska, ja se saa yleensä kaikki nauramaan tempauksillaan, milloin se tekee omistajan käskystä sirkustemppuja, milloin se irvistelee ohikulkeville ihmisille ja milloin se vain on, kerjäämässä haleja ja rapsutteluja, huomionkipeä tämä ori ainakin on, jos ei muuta. Se on kuitenkin ratsastettaessa reipas, mutta maastoillessa saattaa ihan ihmisen kiusaksi ruveta järsimään ruohonkorsia tienposkesta. Onneksi oria saa helposti komennettua, joten ruohomättäiltäkin päästään yleensä nopeasti pois. Esteitä hyppiessä ori ei ole mitenkään kamalan innokas, mutta tekee silti niinkuin ratsastaja käskee ja Kamu onkin varsin mutkaton hevonen, kaikin puolin.

Tämä ori on todellakin hoidettaessa ihana, sillä se vain hamuaa ihnisen poskea samettihuulillaan, ja nyökyttää päätään, kun joku Kävelee ohi, ihastellen orin komeaa ulkomuotoa. Hyvään pyrittiin, mutta priimaa saatiin pätee tähän(kin) hevoseen erittäin hienosti. Kamu on yksi upeimmista suomenhevosista, jonka olen koskaan omistanut, joten olen syystäkin erittäin tyytyväinen. Kamu nauttii pitkistä hoitotuokioista ulkona, varsinkin kesäisin, kun yleensä ori

Sukutaulu

i VIR MVA Ch Hedonisti E KTK-II	ii VIR MVA Ch Nerian Eemil KTK-I, VVJ-I, KRJ-I, YLA1	iii Kapoeira KTK-II, YLA1
		iie Syreenin Quuluisa
	ie Taikakuun Ilotulite	iei Suhinan Kiirastuuli SLA-II, missä?
		iee K.T Lupiini missä?
e VIR MVA Ch V.L. Kaneli SV-I	ei VIR MVA Ch Tilhimäen Roihahdus KTK-III, SLA-II	eii VIR MVA Ch Harlekiinin Realismi KTK-III, missä?
		eie Ch Meren Kikkastiina missä?
	ee Raadelman Elviina SLA-II	eei VIR MVA Ch Heinämäen Eiski KTK-III, YLA2, SLA-II
		eee VIR MVA Ch Sateen Ruutina KTK II, YLA2, SLA I, SUP-V

Jälkeläiset

~~Kamu on jalostuskäytössä puhtaille pitkäsukuisille suomen(pien)hevostammoille. Kysy lisää sähköpostilla!~~

Päiväkirja

05.12.2011, Kantakirjaustilaisuus

21.11.2011, kouluvalmennus valmentajana Mirzukka

Ilma oli tylsän harmaa ja sateinen ihaillessani Freistingarin pörröisiä issikoita. Turhan tarkkaan en kuitenkaan hevosia kerennyt jäädä tarkastelemaan, minun oli suunnattava maneesiin pitämään valmennusta Anskulle ja Kamulle. Maneesissa ratsukko verryttelikin jo ravissa. Tervehdin Anskua ja kehotin heitä jatkamaan hetken itsenäistä verryttelyä, jotta näkisin hieman ratsukon yhteistyötä. Kamu näytti oikein reippaalta ja tahti oli minun silmääni hieman turhan kiireinen, sitä olisi siis oikein hyvä työstää hitaammaksi.

Pyysin Anskun ratsastamaan pientä volttia kohottaen samalla Kamun päätä. "Istu syvälle satulaan ja pyöräytä hartioita hieman taaemmas, kohota kättäsi hieman tehden samalla koko ajan puolipidätteitä ulko-ohjalla ja pidä pohje lähellä Kamun kylkeä", neuvoin Anskua. Kamu oli melko vastentahtoinen liikkumaan pienellä voltilla ja Anskun epätoivoisesti yrittäessä pitää Kamu voltilla sisäohjalla, johti hevosen ylitaipumiseen ja lapa edellä punkemiseen. "Enemmän ulko-ohjaa, unohda koko sisäohja, nyt halutaan suora kaula! Ja ulkopohje on nyt turhan passiivisenä, käytä ulkopohjetta ja käske sillä Kamua pienemmälle voltille!"

Kun saatiin voltti sujumaan kumpaankin suuntaan ja samalla Kamu ryhdistäytymään ja hidastamaan tahtiaan, eihän sitä pienellä voltilla pysty posottamaan täysiä, vaihdettiin tehtävää kolmikaariseen kiemurauraan. Ensin kolmikaarinen tultiin käynnissä, 1. kaarre lisätyssä käynnissä, 2. kaarre kootussa käynnissä ja 3. kaarre jälleen lisätyssä käynnissä. "Anna hieman enemmän ohjaa Kamulle, jotta se pääsee venyttämään itseään paremmin lisättyyn käyntiin. Juuri noin, hyvä!" Sitten sama tehtävä ravissa ja samalla ajatuksella, lisätty, koottu, lisätty, pitkä sivu edetään lyhyen käyntisiirtymän kautta vastalaukassa. Vastalaukan nosto tuntui aluksi tuottavan hieman ongelmia, joko tuli tehtävään nähden väärä laukka tai sitten nostosta ampaistiin vauhdilla eteenpäin. "Seuraavan kerran nosta oikea laukka ja jatka koko tehtävää laukassa, keskihalkaisijan kohdalla haluaisin nähdä laukanvaihdot askeleessa", ohjeistin Anskua sen tarkemmin tehtävän toteutusta opastamatta. Ensimmäinen laukanvaihto ei onnistunut ja sen Ansku joutui ottamaan ravin kautta. "Ennen vaihtoa kokoa laukkaa hieman ja siirrä jo askel ennen vaihtoa uutta sisäpohjetta hieman edemmäs ja ulkopohjetta hieman taaemmas, sitten pieni napautus. Vaihdon jälkeen jatka vielä hetki hieman kootummassa laukassa, ettei vaihdon jälkeen tule mitään rynnimisiä", neuvoin. Seuraava vaihto onnistuikin jo hieman paremmin, tosin Kamu vaihtoi vain etujalat ja takajalat seurasivat askeleen perässä. Kerta kerralta vaihdot alkoivat kuitenkin sujua paremmin ja lopulta nekin sujuivat jo oikein mallikkaasti.

Kamu alkoi olla jo aivan hiestä märkä ja Anskullakin näytti posket punoittavan, eiköhän tähän onnistuneeseen suoritukseen olisi siis hyvä lopettaa! Kävin Anskun kanssa vielä valmennusta läpi ja pyysin sitten verryttelemään vielä itsenäisesti eteenalas jokaisen askellajin läpi kumpaankin suuntaan. Toivottavasti tekin olitte yhtä iloisia onnistuneesta suorituksesa ja kehityksestä loppua kohden kuin minäkin! (:

Kilpailukalenteri

Kamun tavoitteissa on YLA2, KRL-III sekä mahdollisesti SLA-laatispalkinto.
Mahdollisesti näyttelymenestystäkin.

KRJ, 00 sijoitusta

ERJ, 00 sijoitusta	VSHK, 00 sijoitusta

Tähän merkitään vain sijoitukset!

Tämä on virtuaalitalli. Tällä sivulla oleva hevonen on virtuaalihevonen.